Kesätucca

Lauantaina Tiinalla ollessani mä rakastuin sen lutusiin karvapalleroihin. En puhu nyt Tiinan alapääkarvoituksesta, vaan tarkotan sen koiria. En malttanu pitää näppejäni irti niistä söpöläisistä ja mä silittelin ja lässytin niille suurinpiirtein koko illan. Mulle ei tullu mitään pahempia allergiaoireitakaan niistä hauveleista, koska ne on villakoiria ja ainakin mun käsittääkseni toi kyseinen koirarotu ei allergisoi niin paljon, ku jotku muut.
Mun haave on ollu pienestä asti saada oma koira. Olis niin ihanaa saapua kotiin, kun ovella ois aina vastassa joku häntää heiluttava nappisilmä. Maybe someday...

Ja minä urpo en sit osaa olla käsittelemättä hiuksiani. Eilen hengailin Anitan kanssa ja mä sain päähänpiston, että leikataan mun hiukset. No, tuumasta toimeen ja pistettiin pikku kotikampaamo pystyyn. Oon ihan tyytyväinen tähän lopputulokseen. Eli nää on sellaset päältä pidemmät ja muualta siilit.  Ja toisaalta ehkä ihan hyväkin, että mun tukkaa tuli vähän kynittyä, koska se oli niin kärsiny kaikista mun rääkkäyksistä. Suurimmat osat huonokuntosista hiuksista saatiin pois ja se vaaleenpunasuuskin lähti melkein kokonaan veke. Kyllä se vähän vielä näkyy, muttei paljon. Vielä yhen kerran kun blondaan, ni se on siinä. Kiitoksia vaan paljon Anitalle, oot loistava kampaaja. :)

Mikä on teidän mielipiteenne armaat lukijani? 

ps. alkaaks nää mun hiushöpötykset jo ärsyttää? :D